Riksun ydintä kehittämässä

Olin eilen keskustelutilaisuudessa Riihimäen keskustan kehittämisestä. Tilaisuus oli keskustayhdistys Virikkeen järjestämä, ja oli houkutellut paikalle viitisenkymmentä keskustan kehittämisestä kiinnostunutta yrittäjää, päättäjää yhdistysten edustajia ja kaupunkilaisia.

Riihimäen keskustan elävöittäminen on erittäin tärkeää! Ydinkeskustan ulkopuolelle rakennettu laaja Prismakeskus sekä Merkoksen laajentaminen ovat kurjistaneet keskustaa, kun palvelut ja ihmiset ovat valuneet muualle.

Tilanne ei ole kuitenkaan ihan toivoton keskustassakaan. Sinne rakennettu Graniitin aukio pelastaa paljon. Ravintola Apollo on sen sykkivä sydän, ja juuri eilen huomasin myös uuden kahvilan auennneen aukio reunalle. Kahvio oli auki vielä seitsemän aikaan illalla, eli on juuri sellaista palvelua Riihimäen keskustaan, jota sinne olen ainakin itse kaivannut.
Graniitin aukion pysyminen ihmisten kohtauspaikkana edellyttää myös tapahtumien järjestämistä siellä läpi vuoden. Kaupungin pitäisi siis jatkossakin pystyä ostamaan ohjelmapalveluita sinne, eli budjetoida tähän käyttöön tarvittavat 19000-25000euroa. Aukion aitaaminen maksullisia palveluita varten ei voi olla ratkaisu. Myös torin siirtäminen Graniitille on mielestäni edellytys Graniitin pysymiselle elinvoimaisena.

Eilen tilaisuudessa heitettiin myös ilmaan ehdotus, että Graniitilla voisi järjestää kerran kuukaudessa markkinat, jotka voisivat levittäytyä lähikaduille. Hämeenkatu voisi olla alapuoliselta osaltaan suljettu aina markkinoiden ajan. Näin meille saataisiin kävelykeskusta edes kerran kuukaudessa! Ja kynnys varsinaisen kävelykeskustan perustamiseen alenisi kerta kerralta. Lähtökohdaksi voisi ottaa, että kävelykeskusta perustetaan lähivuosien aikana, mutta ei yksinomaan verorahoilla vaan laajemmalla yhteistyöllä. Otetaan mallia Hämeenlinnasta, joka on saanut rahoitusta keskustan kehittämiseen useista eri yhteistyöhankkeista

Hyvä esimerkki kävelykadun toimivuudesta tulee lisäksi Kouvolasta, joka on suunnilleen samansuuruinen kaupunki kuin Riihimäki (toimiva kävelykeskusta ei ole siis myöskään väkiluvusta kiinni):
1990-luvun alkupuolella Kouvolassa oli samanlaista kehitystä kuin meillä nyt. Eli mammuttimaisia markettaja oli rakennettu keskustan ulkopuolelle, ja keskusta oli sen myötä kurjistunut. Kouvolassa tehtiin rohkea ratkaisu perustaa kävelykatu pääkadulle aivan keskustan ytimeen. Aluksi yritykset vastustivat sitä ankarasti. Mutta kuinkas sitten kävikään! Kävelykatu elävöitti keskustan, toi sinne takaisin ihmiset ja yritykset. Ja nyt yritykset jopa kilpailevat paikoista kävelykadun varrella.
Ja näitä hyviä esimerkkejähän riittää kaikista kaupungeista, joihin on uskallettu kävelykeskusta perustaa: Hämeenlinna, Oulu, Pori...